Veden leikki salaperäinen: maaliskuuta 2016

Usvasäteiden vesimaailma

Eräässä punaisessa talossa, melko ison tien varressa, asustaa useampi Usvasäde. Jos tarkkoja ollaan, niin kolmetoista Usvasädettä. Usvasäteet ovat pieniä, noin aikuisen jalan mittaisia. Usvasäteet ovat yhden ja kolmen ikävuoden välillä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Usvasäteet olisivat vauvoja. Ei suinkaan, vaan Usvasäteet ovat toimeliaita, nauravia ja innokkaita pieniä, jotka pitävät askartelusta, jumpasta, musiikista ja leikistä Usvasäteet ovat jakautuneet kolmeen pienempään ryhmään; valaisiin, mustekaloihin ja meritähtiin. Välillä Usvasäteet kulkevat näissä pienryhmissä jumpaten, leikkien ja satuillen. Pienten Usvasäteiden apureina toimivat kolme isompaa Usvasädettä. Nämä ovat jo aikuisen kokoisia. Isot Usvasäteet auttavat pieniä Usvasäteitä kaikkien mukavien toimintatuokioiden suunnittelussa.

Eräänä kauniina alkusyksyn päivänä Usvasäteet lähtivät metsään retkelle. Metsästä löytyi kauniita keppejä. Niinpä Usvasäteet päättivät maalata ne kauniiksi, kiinnittää niihin siimaa ja siiman päähän kohon ja koukun. Yhtäkkiä Usvasäteet huomasivat, että heillähän on kädessään onget, kaiken kaikkiaan kolmetoista pientä onkea. Niinpä isot Usvasäteet päättivät, että kaikki isi- ja äiti-Usvasäteet saavat askarrella kaloja yhteisessä isojen Usvasäteiden tapaamisessa. Sitten pienet Usvasäteet pääsevät kalastamaan.

Eräänä päivänä valaat lukivat kirjaa Elmeri ja valaat sekä tutustuivat paksuun kirjaan Ikioma Itämeri. Siitäpä iso Usvasäde sai idean ja päätti pitää valaiden kokouksen. Valaiden kokouksessa pohdittiin vettä ja miten vesi liittyy Usvasäteisiin. Päädyttiin siihen, että Usvasäteet voisivat vaikka askarrella veteen liittyviä eläimiä, maalata vettä tai laittaa vettä säilöön ämpäriin. Niinpä jokainen Usvasäde saa askarrella oman pienryhmänsä merkin, joka kiinnitetään ryhmään tulevaan vesimaisemaan. Se kaunistaa ryhmää yhdessä ikkuna akvaarion kanssa.

Kun tulee syksy ja alkaa sataa, voisi luulla, että se pistää kaikkien mielen matalaksi. Tämä on hyvin yleinen harhaluulo monen ihmisen keskuudessa, mutta meillä Usvasäteissä se ei päde. Sateen ja lätäköiden tullessa voimme askarrella värikkäitä sateenvarjoja ryhmään, sadekepit musiikkihetkille sekä hyppiä ja pomppia ulkona vesilätäköissä. Ehkäpä läheisen metsän purot täyttyvät vedestä ja metsäretkillä pääsemme tutustumaan veden villiin seikkailuun.
Entä sitten, kun koittaa talvi ja tulee kylmä? Palelevatko Usvasäteet viluissaan ja itkevät suruissaan. Eivät tietystikään! Talvihan on parasta aikaa tutustua veden eri olomuotoihin. Mitä tapahtuu, kun vettä laittaa ämpäriin
yön yli? Entäpä, jos veden sekaan sekoittaa muutaman tipan punaista väriä? Entä, kun kevätaurinko lämmittää, miten käy lumelle? Moniin ihmetystä ja kummastusta herättävään asiaan saa pienet Usvasäteet vastauksen talven aikana.
Usvasäteet nauttivat nukkumisesta. Päivässä Usvasäteet nukkuvat ja lepäilevät vähintään tunnin ajan. Muuten ei jaksaisi leikkiä ja touhuta niin paljon. Siksi talven aikana Usvasäteiden nukkari muuttuu lämpimän huurteiseksi napajäätiköksi, jossa jääkarhut, pingviinit ja napaketut seikkailevat. Samaan aikaan lumihiutaleet leijuvat hiljalleen ulkona ja nukkarin katossa.

Keväisen auringon lämmittäessä napajää sulaa ja maisema vaihtuu eläinten keitaaksi. Sinne voivat norsu, krokotiili ja virtahepo tulla vilvoittelemaan kuumana päivänä. Silloin, kun kevätsade yllättää, taivaalle saattaa ilmestyä sateenkaari. Ja ehkäpä vuoden aikana Usvasäteet pääsevät rentoutumaan ja rauhoittumaan omalle kotisaarelle…

Valaiden kokous Ekoteko-kilpailua varten 10.9.2015

Leinelän päiväkoti osallistuu Ekoteko-kilpailuun, jossa teemana o vesi. Tutustumme vuoden aikana muun muassa veden eri muotoihin, veden säästämiseen ja erilaisiin vesileikkeihin. Näitä teemoja käymme läpi askartelun, sadun ja leikin avulla. Olemme aloittaneet Ekoteko-kilpailun askartelemalla ryhmään onget, joissa olemme hyödyntäneet metsästä löytyneitä keppejä ja talossa valmiina ollutta materiaalia.

Pidimme Valas-ryhmän kanssa lastenkokouksen liittyen Ekoteko-kilpailuun. Ensin tutustuimme veteen lukemalla sadun Elmeri ja valaat sekä tutustumalla kirjaa Ikioma Itämeri. Tämän jälkeen keskustelimme vedestä ja veden käytöstä. Paikalla olivat kaikki Valas-ryhmän lapset.

Miten vettä voi säästää?
Laitetaan ämpäriin, kastellaan hattu, maailmankuplasta, hanskoilla kerätään vettä

Miten vesi liittyy leikkiin?
Maalaaminen, askartelu, vesileikki ja paperille voi laittaa

Mitä veteen liittyviä asioita me voimme tehdä päiväkodissa?
Maalata, laittaa ämpäriin, piirtää vettä, askarrella vesijuttuja

LASTENKOKOUS 15.10.2015

Koko Usvasäteiden ryhmän lasten kokous pidettiin toukka-torstaina 15.10 klo 8.45. Paikalla olivat lähes kaikki ryhmän lapset. Kokouksessa mietimme pihasääntöjä ja ekoteko-kilpailua.

Pihasäännöt:

1. Mitä pihalla saa tehdä?
a. Leikkiä rekka-autoilla,
b. keinua
c. leikkiä lapiolla ja ämpärillä
d. mopoilla
e. siellä on liukumäki

2. Mitä pihalla ei saa tehdä
a. Saa tehdä kaikkea

3. Miten ulkona käyttäydytään?
a. Nätisti

4. Mitä se nätisti tarkoittaa?
a. Leikitään kaikkien kanssa
b. Leikitään leluilla
c. Ei heitetä leluja

Ekoteko-kilpailu:
1. Voidaan viedä roskia jumpparadalla
2. Leikkiä rekka-autoilla
3. Ämpäriin laittaa-> kokata ja maalata
4. Vesi- ja hiekkaleikki

Ideoita, mitä muissa lastenkokouksissa voitaisiin käsitellä?
Tällä kerralla ideoita ei tullut.

Koko talon lastenkokous pidetään peura-perjantaina 23.10.15 klo 10, jumppasalissa. Kokoukseen osallistumishalukkuutensa ovat ilmaisseet E, J, E ja K.

Leinelän lastenkokous peura-perjantaina 23.10.2015

Puheenjohtaja Hannele avasi kokouksen kilisyttämässä laivakelloa. Tämän jälkeen esiteltiin sihteeri ja käytiin läpi kokouksen läsnäolijat.

Läsnäolijat: Usvasäteistä 2 lasta, Auringonkehristä 4 lasta, Naavanuppusista 1 lapsi, Kaarnapuuhisista 0 lasta, Suoseikkailijoista 2 lasta, Vesakkovillikoista 2 lasta ja Sammalkiitäjistä 3 lasta.

1. Sovittiin lastenkokouksen toimintaperiaatteista: Laivakellon kilinä kertoo, kun kokous alkaa tai päättyy. Laivakello kilisee myös päätöksenteon merkiksi. Jokainen lapsista saa puheenvuoron viittaamalla ja yksi lapsi puhuu kerrallaan, puheenjohtaja valitsee puhujan. (Jokainen lapsi sai vielä kilisyttää laivakelloa.)

2. Kokouksen asiat kirjataan ylös ja kuvitetaan tarvittaessa. Sihteeri kirjoittaa kokouksesta pöytäkirjan, joka ryhmälle.

3. Pihasäännöt:
 Voi leikkii toisen kaa
 Että pitää ottaa leikkiin
mukaan
 aikuinen avaa portin,
kun
lähtee tai tulee
 Hiekasta voi tehdä
hiekkakakkuja, hiekkaa
ei ole tarkoitettu lentämään.
 Kivillä saa leikkiä, kiviäkään ei ole tarkoitettu lentämään.
 Muistathan pitää kätesi kaukana kaverin silmästä.
 Vesilätäköt ovat kivoja paikkoja leikkiä, kukaan ei kuitenkaan halua joutua tönäistyksi veteen.
 Aidat on tarkoitettu rajaamaan päiväkodin aluetta, pysythän siis jalat maassa.
 Keinualueella vältetään turhaa kävelyä ja keinujen alle joutumista varotaan tarkoin.
 Jahtaamisleikit ovat kivoja, jos kaikki haluavat olla leikissä mukana. Kiusaaminen taas pahoittaa mielen helposti.
 Pureminen kuuluu ruokailuun.
 Annetaan kaikken ötököiden ja pieneliöiden elää rauhassa.
 Muistetaan siivota lelut.
 Kysytään aikuiselta lupa, jos poistutaan pihalta toiselle tai käydään vessassa.
 Leikitään pihalla ja pidetään hauskaa. Aikuiset valvovat leikkien sujumista.
 Kysymys: Miksi ei saa olla puskien puolella? Aikuinen ei välttämättä näe sinua. Joskus on joku vahingossa heittänyt hiekkaa autojen päälle, haluamme, että autoille ei koidu vahinkoa. Annetaan myös puskien kasvaa rauhassa.

Laivakellon kilinä lopetti pihasääntöjen pohtimisen. Pidettiin välitauko ja hypittiin kymmenen hyppyä.

4. Ekotekokilpailu/vesiteema
 Lapset saavat pohtia, millaisen päivän haluaisivat viettää. Päivän aikana juhlistetaan ekotekokilpailuun osallistumista ja talon vesiteemaa.
 Ehdotukset: Juhliin saa laittaa asun. Herkkuja olisi hyvä olla ja jotain pientä. Herkkuehdotuksia mm: sipsit, vesimeloni, mansikat, kakku, keksit, tikkari, muffinsit ja mokkapalat.
 Juhlapäivän puuhailuehdotukset: paja, jossa vedestä saa tehdä myrkkyä, piste, jossa saa kasvomaalauksen, tanssia, sählynpeluu sisällä, askartelupiste (kortit, piirrustus, korvakorut), ilveilyä naamalla, herkkupiste, pihaseikkailurata ja jumpparata.
 Sihteeri ehdottaa päiväksi lasten oikeuksien päivää 20.11. Laivakellon kilinä kertoo, että päivä hyväksytään.
Laivakellon kilinä päättää kokouksen ja kaikki saavat vielä kevyen rentoutuksen lopuksi. Puheenjohtaja kysyy lasten mielipiteen kokousesta: ” Kivaa”, ”Hyvältä tuntui” ja ”Uudestaan”.

Allekirjoituksella vakuutamme tiedot tosiksi,

23.10.2015

_______________________ __________________________
puheenjohtaja Sihteeri

KUVITETTUNA USVASÄTEIDEN VESITEEMA

Meri ilmestyi ryhmän seinälle: Mereen voidaan tehdä meritähtiä, mustekaloja,
valaita tai vaikkapa sukeltajia.

Isänpäiväksi valmistuivat meriaiheiset kynätelineet ja kalakortit.

Lastenpäivänä 20.11. Leinelässä juhlittiin vesiteemalla.
Yhdellä pisteellä veteen sekoitettiin tippa väriä. Samalla tutustuttiin, mitä värejä syntyy, kun esimerkiksi keltaista ja sinistä sekoitetaan keskenään.

Syksyllä jokainen lapsi askarteli sateenvarjot. Sateenvarjot kiinnitettiin ryhmätilan kattoon ja ne suojaavat meitä vesisateelta, joka tulee tummista pilvistä.

Sadekepit musiikkituokioita varten, jokaiselle lapselle omat ja itsetehdyt.

Talvella tutustuttiin lumen sulamiseen ja veden jäätymiseen. Vettä jäädytettiin ja värjättiin maitopurkeissa. Lunta sulatettiin kippoon. Lumihiutaleet askarreltiin muistuttamaan vedestä, joka talvella on jäähtynyt lumihiutaleen muotoon.

17.2.2016

LEINELÄN LASTENKOKOUS

1. KOKOUS ALKAA LAIVAKELLOA KILISYTTÄMÄLLÄ
Puheenjohtaja katsoo, ketkä kaikki ovat saapuneet kokoukseen. Samalla käydään läpi päivän aihe.
A. Paikallaolijat ja kokouksen aihe
i. Usvasäteet×4, Auringonkehrät×4, Naavanuppuset×4, Kaarnapuuhiset×4, Suoseikkailijat×2, Vesakkovillikot×2 ja Sammalkiitäjät×4. Lapsia paikalla 24 ja jokainen ryhmä on kokouksessa edustettuna.
ii. Päivän aiheena on Ekotekokilpailun järjestämään valokuvauskilpailuun osallistuminen ja valokuvien valinta. Jokainen ryhmä on ottanut 2-4 kuvaa kilpailua varten ja niistä kuvista 2 valitaan lähetettäväksi kilpailuun.

2. VESI
Puheenjohtaja sukeltaa syvälle veden maailmaan.
Mitä tapahtuu, kun läpinäkyvää veteen lisätään sinistä väriä? ”Sehän uppoaa.” ”Tulee ruskeita. ” ”Eiku se muuttuu siniseksi.”
Entäs, jos veteen lisää punaista väriä? ”Muuttuu punaiseksi.”
No, entäs, jos veteen lisätään saippuaa? ”Se rupee kuplii.”
Keskustelun jälkeen puheenjohtaja puhaltaa jokaiselle pöytäryhmälle saippuakuplia, joita saa rikkoa.
Laivakellon kilon kertoo, että siirrytään kokouksessa seuraavaan aiheeseen eli valokuvien tarkasteluun.

3. VALOKUVAT
Jokainen ryhmä saa kertoa vuorollaan omista valokuvistaan.
A. Suoseikkailijat
I. Rastijoella mitataan veden syvyyttä, montako senttiä vesi on.
II. Tehdään vesikokeita.
III. Paljon maitopurkkiin mahtuu vettä.
B. Sammalkiitäjät
I. Jalkapallo vedessä ”kalapallo”
II. Sorsia lammella ” sorsalampi”
III. Pullasorsia sorsapuulla, heijastuu vedestä.
IV. Kaksi aurinkoa heijastukset
V. Veden kesärenkaat
C. Auringonkehrät
I. Rantaleikki, kalastetaan kaloja
II. Kaloja akvaariossa, Koivukylän citymarketissa
III. Kalamaalaus
IV. Aurinko laskee mereen- askartelu eri tekniikoita
D. Usvasäteet
I. Kalapeli, jonka tekemiseen ovat osallistuneet lapset ja vanhemmat
II. Poika pitelee sateenvarjo
E. Naavanuppuset
I. Kultakalojen ongintaa lammesta
II. Jää sulaa ämpärissä
F. Kaarnapuuhiset
I. Retkellä nähtiin sorsia
II. Kivikalojen askartelua
III. Vesileikki vessassa, eläimet
IV. Veden jäädytys maitopurkissa
V. Ripustetaan puuhun jäätyneet koristeet
G. Vesakkovillikot
I. Jäätynyt saippuakuplia
II. Purolla tutkitaan vettä
III. Saukko mukana metsässä
IV. Hiekka- ja vesileikki

4. KUVIEN VALINTA
Ensimmäisellä kierroksella valitaan pienryhmissä yksi valokuva, joka on ryhmän mukaan paras. Ensimmäiseltä kierrokselta jatkoon pääsivät Sammalkiitäjien kuva Auringonheijastus, Usvasäteiden kalapeli, Sammalkiitäjien kalapallo, Suoseikkailijoiden veden mittaus maitopurkissa, Sammalkiitäjien Sorsalampi, jota äänesti kaksi ryhmää ja
Vesakkovillikoiden jäätynyt saippuakuplia.
Tämän jälkeen pienryhmissä valittiin näistä kuvista kaksi parasta. Pienryhmät valitsivat nopealla tahdilla kaksi mieleisintä kuvaa.

Näistä kuvista valittiin vielä ne, mitkä olivat saaneet eniten ääniä. Vesakkovillikoiden Jäätynyt saippuakupla sai 4 ääntä pääsi suoraan jatkoon. Sammalkiitäjien Sorsalampi ja Kalapallo saivat yhtä monta ääntä, joten nämä kaksi kuvaa pääsivät vielä arvontaan. Lopulta Sammalkiitäjien Kalapallo pääsi 5 äänellä jatkoon. Näin pitkällisen arvontasuorituksen jälkeen Vesakkovillikoiden Jäätynyt saippuakupla ja Sammalkiitäjien Kalapallo lähetetään Ekotekokilpailun valokuvakisaan.
Laivakellon kilon kertoo, että päätös on syntynyt ja arvonta on päättynyt.
Tämän jälkeen puheenjohtaja kiittää kaikkia paikallaolijoita ja päättää kokouksen laivakellon kilinään.

Kevään korvilla Usvasäteissä on innostuttu kalastelemaan. Tämä opettavainen kalapeli on täysin itsetehty. Syksyllä retkeltä löytyneet kepit maalattiin ja niihin kiinnitettiin siima, koho ja koukku. Vanhempainillassa vanhemmat askartelivat värikkäitä kaloja. Kaloja varten ommeltiin lampi. Jokaiseen koukkuun kiinnitettiin magneetti ja jokaiseen kalaan klemmari. Kun kala tarttuu siimaan, niin kurkataan kalan taakse, josta löytyy värejä, muotoja ja numeroita.
Usvasäteet ovat innokkaasti lähteneet toteuttamaan vuoden teemaa, vettä. Olemme askarrelleet paljon vesiaiheeseen liittyviä askarteluja, esimerkiksi kalamaalaus, sadekepit, lumihiutaleet,
meritähdet ja ikkuna-akvaario. Lauluhetkillä olemme laulaneet Nalle Puhin sadelaulua, Valaslaulua ja Pikkuisia kultakaloja. Eskariryhmältä saimme hienon idean vesilaitosjumpasta. Vesilaitosjumpassa lapset ovat pieniä vesipisaroita, jotka puhdistuvat radan edetessä. Vesilaitosjumppa on saavuttanut suuren suosion, joten toteutimme sen myös joulujuhlassa, jotta vanhemmatkin pääsevät näkemään sen. Retkillä olemme tutustuneet lähiympäristön vesistöihin; pieniin puroihin ja lätäköihin. Syksyllä lätäköissä hypittiin ja tehtiin kuravelliä. Vanhempia on osallistettu vesiteemaan, minkä seurauksena ryhmä sai hienon kalapelin (yllä). Sitä pelattaisiin mieluusti joka päivä. Usvasäteet ovat pitäneet kaksi omaa lastenkokousta ja osallistuneet molempiin koko talon lastenkokouksiin. Vaikka Ekotekokilpailu päättyy maaliskuun loipussa, Usvasäteet jatkavat sen merkeissä koko loppukevään ajan:Lepohuoneeseen rakennetaan eläinten virkistyspiste ja taivaalle ilmestyy värikkäitä sateenkaaria.

Tarina Pöllövaarista ja Kummakallion agenteista on elänyt koko toimintavuoden. Vesiteeman linkittäminen Pöllövaari-projektiin ja oman Rastijoki-paikan seuraaminen ovat toimineet hienosti ja lapset ovat innostuneet niistä. Tässä Suoseikkailijoiden vesi-projektin/teeman koontia:

ALKUTILANNE:
- Vesi-teema yhdistetään Suoseikkailijoiden Pöllövaari-projektiin
- Vesi-teema linkittyy pöllövaari-projektiin kerran kuussa (syys, loka, marras, joulu, tammi, helmi ja maalis) = 7 kertaa
- AIKUISTEN POHJUSTUS TEEMALLE:
o Pöllö vaarilta tulee kutsu lähellä olevalle joelle, jonne lähdemme lasten kanssa tutkimaan. Kaikki vesi-teemaan liittyvät retket teemme samaan paikkaan. (myös pöllövaari-projektissa seikkailevat Piikki Siili ja Vili Hiiri voivat välillä ilmestyä mukaan vesiseikkailuihin).

- LASTEN OSALLISUUS:
o Ensimmäisellä kerralla keskustelemme lasten kanssa vedestä. Mitä siitä tulee mieleen, mitä vedessä on, elämää, luonnon vesi/hana vesi jne.
o Nimeämme vesipaikan
o Lasten ideoiden pohjalta pöllövaari tuo seuraaville kerroille ”pähkinöitä” purtavaksi, jotka liittyvät omaan jokipaikkaan.
o Keräämme vesinäytteitä, vertailemme niitä joka kerta
o Seuraamme luonnon vaihtelua vuoden aikojen mukaan. Dokumentoimme=kuvaamme (lapset itse kuvaavat/piirtävät), vertaamme edellisen kerran kuvaan jne.
o Joka kerralla ilmestyy kirjain, jotka keräämme lasten kanssa. Ihmettelemme ja mietimme kertyviä kirjaimia. Kaikista kirjaimista muodostuu lopulta vihje retkikohteelle Hiirilammille, jonne joki kulkee.
- DOKUMENTOINTI:
o Päiväkodilla askartelemme seinälle joen. Johon lisäämme retkiltä keräämämme tietoa ja havaintoja, kuvia yms. Joki kasvaa ja monipuolistuu projektin aikana. (askarteluiden linkittäminen).
- Edellisten lisäksi puhumme arjessa lapsille vedenkäytöstä, seuraamme ja pohdimme omaa vedenkäyttöä esim. käsien pesun yhteydessä.
- PROJEKTIN PÄÄTÖS:
o Retki hiirilammille

LASTEN KANSSA TOTEUTUNUT:
- Aikuisten pohjustus teemaan toiminut hyvin.
- Lapset ottaneet varsinkin oman jokipaikan tärkeäksi retkikohteeksi.
- Joka kuukausi olemme tehneet retken joelle. Retkillä olemme havoinnoineet jokipaikan muutoksia vuodenaikojen mukaan. Mitanneet joen lämpötilaa ja syvyyttä.
- Yhteinen askarteluseinä on pikkuhiljaa rakentunut käytävän seinälle

SYKSYLLÄ:
- Syksyllä keräsimme joesta vesinäytteet, joita tutkimme päiväkodilla eri aistein verraten hanaveteen.
- Vettä olemme mitanneet pohtien veden tilavuutta eri astioissa.
- Kelluntakokeita ja vesilaboratorio lasten kanssa
- Vesi soittimena joulujuhla esityksessä
- Syksyllä vesiteemaan liittyvä museoretki VantaanMuseoon ”Vantaan joet”. Siellä askartelimme vesiöttiäiset omaan askartelu/jokiseinään.
- Leikeissä syksyllä kiva uutuus: Vettä Kengässä, jossa myös opettelimme toisille juttelemista ja erilasten kavereina olemista.
- Askarteluissa vesi mukana: Vesitäytteiset lumihiutalepurkit, vesiötökät
- Liikunnassa temppurata Vedenpuhdistamo ja hippaleikki: Janne Jäämies ja Anne Aurinko
- Osallistuimme koko päiväkodin Vesijuhla-tapahtumaan, johon järjestimme lasten kanssa Vesidiscon

TALVELLA:
- Vesi talvella: Veden jäädyttäminen ja koristeiden askarteleminen, Maitopurkki jäädytykset
- Sisäinen vesi: Meissä kaikissa on vettä.
o Liikunnan mukaan liittäminen: Veden hölskyttäminen
o Aistit: Veden kuunteleminen, itsestä ja toisen vatsasta
o Tutkien ja piirtäen/värittäen ihmishahmoon
- Vip-päivänä ”vanhojen oppien” kertausta :Värilaboratorio ja kelluntakokeet vieraiden kanssa
- Käsien pesusta ja käsihygieniasta keskustelua flunssakautena. Aamupiiri keskustelut lasten kanssa.
- Lumihavainnoit Rastijoella. Vesi lumen alla.

KEVÄÄLLÄ
- Askartelu: Vesiratas/hyrrät,
- vedenolomuodot: tutkien, kokeillen ja askarrellen
- Hannelen "Mistä vesi tulee" -leikki
- Luonnonhavannointi jatkuu...

Yhteisiä jokiretkiä ja tutkimuksia on dokumentoitu lasten kasvunkansioihin, joihin on tulostettu kuvia. Yhdessä Rastijoki seinän tutkiminen ja katseleminen palauttaa aamupiireissä menneitä tapahtumia mieleen. Yhteinen vuosi veden kanssa leikkien on ollut runsas ja mieleenpainuva.