Luku, jossa Suoseikkailijat löytävät Rastijoen
Eräänä kauniina syyspäivänä Leinelän päiväkodissa Suoseikkailijoiden lapset saivat Pöllövaarilta agenttitehtävän. Pöllövaari oli lapsille jo entuudestaan tuttu ja oli aiemmin kertonut, että hän kouluttaisi vuoden aikana Suoseikkailijoiden lapsista Kummakallion agentteja. Kummakallio oli paikka lähimetsässä, jossa lapset olivat tottuneet ulkoilemaan ja leikkimään. Salaperäisten vihjeiden avulla lapset ratkaisivat tämän päivän agenttitehtävän. Ratkaisu oli VESI. Arvoituksen ratkaisemisen jälkeen lapset pääsivät agenttipajaan askartelemaan kaarnaveneitä. Kaarnasta ja puunpalasista sekä oksista syntyi hienoja aluksia käpypurjein.
Kun seuraava aamukoitti, yhtä kauniina kuin edellinenkin, lähti koko Suoseikkailijoiden ryhmä iloisena, kaarnaveneitä kantaen kohti lähimetsää. Tällä kertaa ei lähdettykään Kummakalliolle, vaan tarkoituksena oli löytää vettä. Pian osa lapsista keksikin, että lähellä todellakin virtaisi pieni puro tai joki. Ja sinne, läpi salaperräisen keijukaismetsän, yhdessä suunnistimme. Matkalla lapset näkivät suuren muurahaiskeon. Miten upean pilvenpiirtäjän pienet muurahaiset olivatkaan saaneet aikaan. Siinä riitti ihmettelemistä.
Lopulta saavuttiin joen varteen. Samassa yksi lapsista keksi, että Pöllövaari oli merkinnyt paikan isolla rastilla. Rasti muodostui kahdesta joen päällä risteävästä puunrungosta. Näin ollen lapset nimesivät paikan Rastijoeksi.
Tämän jälkeen oli aika pinkaista rantaan kaarnaveneitä uittamaan. Pian huomattiin, että pitkät kepit olivat tarpeen ja liukkailla kivillä taiteilu vaati keskittymistä ja tasapainoa. Välillä kivet olivat tosin aivan liian liukkaita, silloin kuului huuto: "Vettä kengässä!". Vettä kengässä olikin päiväkodista tuttu leikki ja tapahtumat naurattivat kaikkia.
Mukavan vesileikin keskeytti kuitenkin yllättäen Pöllövaarin puhelu. Pöllövaari ei ollut flunssan takia päässyt mukaan jokiretkelle. Puhelimitse Pöllövaari ohjeisti lapsia seuraavaa agenttitehtävää varten. Jokivettä täytyisi kerätä mukaan päiväkodille tulevia vedentutkimuksia varten.
Takaisin päiväkodille lähdettiin saappaat litisten. Matka keijukaismetsän halki oli yhtä salaperäinen kuin aiemminkin. Lapset huomasivat pudenrunkojen muostavan kirjaimiakin. Ihmeellistä, eikö totta. Seuraavat viikot täyttyivät kiinnostavista vedentutkimustehtävistä eri aisteja hyödyntäen. Vettä mitattiin ja verrattiin hanaveteen. Myös erilaisia kellumiskokeita päästiin tekemään.
Suoseikkailjoiden vesiseikkailu oli nyt alkanut. Tulevan syksyn ja talven aikana Suoseikkailijat tulisivat tekemään monta mukavaa retkeä Rastijoelle. Jokea kuvattaisiin, vuodenaikojen muutoksia seurattaisiin ja vedenlämpötilaa ja syvyyttä tutkittaisiin sekä vertailtaisiin. Vedenmaailmaa rakennettaisiin askarrelleen myös päiväkodille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti