Vesakkovillikoiden tarina saukosta

SAUKON TARINA



Eräänä päivänä saukko aamu uinnillaan kuuli outoja ääniä metsästä.. naurua, tömistyksiä, ja muita ihmeellisiä ääniä. Saukko ui lähemmäs tutkimaan, mistä äänet kuuluivat.

Hetken haisteltuaan ilmaa, ja kuunnellessaan kuinka äänet kovenivat, huomasi hän metsässä lasten leikin. Saukko keräsi rohkeutensa ja hiljaa hiipi piilostaan lasten luokse. He olivat käyneet istumaan isolle kalliolle ja kaivelivat jotain selässä olevista pusseistaan.
Saukon huomattuaan esittelivät itsensä vesakkovillikoiksi, ja jatkoivat eväiden mussuttamista. Villikoihin kuuluu kuulemma 22 lasta ja neljä aikuista. Vesakkovillikot kutsuivat Saukon mukaansa päiväkotiin missä villikot asuvat päivisin.. siellä kuulemma leikitään paljon, Saukot ja metsän eläimet kun ovat leikkisiä eläimiä ja tykkäävät paljon leikkiä. Saukko kertoi lapsille viime talvesta kun metsän eläimet laskivat mäkeä lumipenkalta joen jäälle, se oli hurjan hauskaa.



Vesakkovilliikoissa askarrellaan, jumppaillaan, lauleskellaan ja käydään paljon erilaisilla retkillä, ja uudella junalla pääsee helposti vaikka kirjastoon. Eihän saukko tiennyt mikä kirjasto tai juna oli, mutta saukko muori oli kyllä kertonut iltaisin tarinoita suuresta kaupungista.

Niin saukko lähti tallustamaan kohti vesakkovillikoiden päiväkotia. Kävellessä saukko mietti tätä uutta maailmaa ja minkälaisiin jännittäviin seikkailuihin pääsisikään villikoiden kanssa....
ja niin meille muutti elokuussa Saukko jolle lapset keksivät nimen Luca Papana saukko.

Suoseikkailijoiden ja Pöllövaarin vesitarinoita

Luku, jossa Suoseikkailijat löytävät Rastijoen
Eräänä kauniina syyspäivänä Leinelän päiväkodissa Suoseikkailijoiden lapset saivat Pöllövaarilta agenttitehtävän. Pöllövaari oli lapsille jo entuudestaan tuttu ja oli aiemmin kertonut, että hän kouluttaisi vuoden aikana Suoseikkailijoiden lapsista Kummakallion agentteja. Kummakallio oli paikka lähimetsässä, jossa lapset olivat tottuneet ulkoilemaan ja leikkimään. Salaperäisten vihjeiden avulla lapset ratkaisivat tämän päivän agenttitehtävän. Ratkaisu oli VESI. Arvoituksen ratkaisemisen jälkeen lapset pääsivät agenttipajaan askartelemaan kaarnaveneitä. Kaarnasta ja puunpalasista sekä oksista syntyi hienoja aluksia käpypurjein.

Kun seuraava aamukoitti, yhtä kauniina kuin edellinenkin, lähti koko Suoseikkailijoiden ryhmä iloisena, kaarnaveneitä kantaen kohti lähimetsää. Tällä kertaa ei lähdettykään Kummakalliolle, vaan tarkoituksena oli löytää vettä. Pian osa lapsista keksikin, että lähellä todellakin virtaisi pieni puro tai joki. Ja sinne, läpi salaperräisen keijukaismetsän, yhdessä suunnistimme. Matkalla lapset näkivät suuren muurahaiskeon. Miten upean pilvenpiirtäjän pienet muurahaiset olivatkaan saaneet aikaan. Siinä riitti ihmettelemistä.

Lopulta saavuttiin joen varteen. Samassa yksi lapsista keksi, että Pöllövaari oli merkinnyt paikan isolla rastilla. Rasti muodostui kahdesta joen päällä risteävästä puunrungosta. Näin ollen lapset nimesivät paikan Rastijoeksi.

Tämän jälkeen oli aika pinkaista rantaan kaarnaveneitä uittamaan. Pian huomattiin, että pitkät kepit olivat tarpeen ja liukkailla kivillä taiteilu vaati keskittymistä ja tasapainoa. Välillä kivet olivat tosin aivan liian liukkaita, silloin kuului huuto: "Vettä kengässä!". Vettä kengässä olikin päiväkodista tuttu leikki ja tapahtumat naurattivat kaikkia.

Mukavan vesileikin keskeytti kuitenkin yllättäen Pöllövaarin puhelu. Pöllövaari ei ollut flunssan takia päässyt mukaan jokiretkelle. Puhelimitse Pöllövaari ohjeisti lapsia seuraavaa agenttitehtävää varten. Jokivettä täytyisi kerätä mukaan päiväkodille tulevia vedentutkimuksia varten.

Takaisin päiväkodille lähdettiin saappaat litisten. Matka keijukaismetsän halki oli yhtä salaperäinen kuin aiemminkin. Lapset huomasivat pudenrunkojen muostavan kirjaimiakin. Ihmeellistä, eikö totta. Seuraavat viikot täyttyivät kiinnostavista vedentutkimustehtävistä eri aisteja hyödyntäen. Vettä mitattiin ja verrattiin hanaveteen. Myös erilaisia kellumiskokeita päästiin tekemään.


Suoseikkailjoiden vesiseikkailu oli nyt alkanut. Tulevan syksyn ja talven aikana Suoseikkailijat tulisivat tekemään monta mukavaa retkeä Rastijoelle. Jokea kuvattaisiin, vuodenaikojen muutoksia seurattaisiin ja vedenlämpötilaa ja syvyyttä tutkittaisiin sekä vertailtaisiin. Vedenmaailmaa rakennettaisiin askarrelleen myös päiväkodille.